Etätulkkauksen koulutuskokonaisuus

Hankkeen tavoitteena oli luoda etätulkkauksen koulutuskokonaisuus, joka pilotoidaan hankkeen aikana kahdesti. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena oli kasvattaa osallistujien osaamista etätulkkauksesta. Koulutuskokonaisuudesta kerättiin palautetta pilotointiin osallistuneilta, ja kokonaisuutta kehitetään eteenpäin saadun palautteen ja kokemusten perusteella.

Koulutuskokonaisuus koostui kolmesta moduulista, joiden teemat olivat asiakkaan kohtaaminen etänä, etätulkkauksen etiikka ja tietoturva sekä etätulkkauksen käytännön toteutus. Koulutuskokonaisuuden teemat ovat nousseet esiin myös hankkeen sidosryhmähaastatteluissa.

Koulutuskokonaisuus pilotoitiin kevään 2023 aikana. Pilotointi toteutettiin kahdessa osassa niin, että ensin kokonaisuuden pilotointiin osallistuivat pilotointiaikaan työssä olleet viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen lehtorit. Kokonaisuutta kehitettiin saadun palautteen perusteella ja pilottikoulutus työssä olevilla tulkeilla toteutettiin touko-kesäkuussa 2023.

Koulutus pilotoitiin kokonaisuutena, johon kuului kolme kontaktipäivää: yksi lähipäivä kampuksella, toinen kontaktipäivä etäopetuksena ja kolmas päivä lähiopetuksena kampuksella. Kokonaisuuteen kuului ennakkotehtävä sekä välitehtävät kontaktipäivien välillä. Tulkkausalan lehtoreiden pilottikoulutuksessa kontaktiopetus oli kahden viikon välein, kun taas tulkkien pilottikoulutuksessa kontaktiopetus oli kerran viikossa kolmena perättäisenä viikkona.

Pilotointiin osallistuneiden henkilöiden määrä jäi vähäiseksi. Pilotointiin osallistui lehtoreita, jotka opettavat viittomakielen ja puhevammaisten tulkkausta sekä tulkkeja, jotka työskentelevät viittomakielentulkkina, kirjoitustulkkina tai puhevammaisten tulkkina. Koulutuskokonaisuuden pilotointiin osallistuneilta henkilöiltä saatiin koulutuskokonaisuudesta arvokasta palautetta, jonka mukaisesti koulutusta jatkokehitetään.

Lehtoreilta saadun palautteen perusteella koulutuskokonaisuuteen tehtiin muokkauksia ennen pilotointia työssä olevilla tulkeilla. Pilotointiin osallistuneilta tulkeilta saatiin palautetta ja jatkokehitysehdotuksia niin koulutuskokonaisuuden teemoista, kokonaisuuden ajoituksesta ja rytmityksestä kuin käytännön seikoistakin. Kaikki saatu palaute hyödynnetään koulutuksen jatkokehityksessä. Jatkokehitys on edelleen tarpeellista, sillä ratkaisemattomia haasteita on noussut esiin sekä koulutuskokonaisuuden kehittämisvaiheessa että kokonaisuutta pilotoidessa.

Pilotointiin osallistuneet lehtorit työskentelivät yhdessä kaikki koulutuspäivät. Kokonaisuuden pilotointi tulkeille toteutettiin niin, että kaikkien tulkkausmuotojen tulkit olivat yhdessä ensimmäisen ja toisen päivän, ja viimeisenä päivänä tulkkausmuotojen oli mahdollista työskennellä osa päivästä erikseen.

Koulutuskokonaisuudessa oli koulutuspäiviä sekä kampuksella että etänä. Osallistujat pitivät tätä positiivisena asiana ja pilotointiin osallistuneet tulkit kokivat, että etäpäivän ohjelma sopi hyvin etätoteutukseen. Kiitosta sai myös kolmannen päivän teknisiin ratkaisuihin tutustuminen ja mahdollisuus kokeilla erityyppisiä etätulkkausratkaisuja käytännössä asiakkaiden kanssa. Tekniikka kehittyy nopeasti ja osallistujat pitivät tärkeänä, että tekniset ratkaisut ovat osa koulutuskokonaisuutta. Tekniikan roolin olisi toivottu olevan suurempikin.

Se, että kaikkien tulkkausmuotojen tulkit osallistuivat yhdessä päiviin, nousi palautteissa esiin sekä positiivisena seikkana että haasteena. Oli hyvä, että keskusteluissa nousi esiin useita näkökulmia ja oli mahdollisuus oppia kollegalta, joka tekee erilaisia tulkkauksia kuin osallistuja itse. Haasteena yhdessä työskennellessä on kuitenkin koulutuksen sisällön kohdentaminen ja kohdentuminen oikealle kohderyhmälle, sillä vaikka kaikille tulkkaustavoille yhteisiä haasteita on, eroavat esimerkiksi kirjoitustulkin koulutustarpeet ja työssään kohtaamat haasteet merkittävästi viittomakielentulkin tarpeista. Koulutuskokonaisuutta kehitettäessä on kiinnitettävä erityinen huomio siihen, että koulutuskokonaisuus vastaa riittävästi kaikkien osallistujien tarpeisiin. Jatkokehityksessä on pohdittava koulutuspolku myös niin kutsuttujen hybriditulkkien eli tulkkien, joilla on pätevyys tai jotka työskentelevät parhaillaan usean eri asiakasryhmän tulkkeina.

Jatkossa koulutuskokonaisuus on syytä jaksottaa pidemmälle ajalle. Kokonaisuudelle varattua aikaa pidettiin lyhyenä, sillä erityisesti teknisten ratkaisujen ja käytännön harjoitusten valmisteluun, toteuttamiseen ja läpikäyntiin tulee varata riittävästi aikaa. Koulutuspäivien välillä tulisi olla pidempi aika. Esiin nousi myös toive täydennyskoulutukseen osallistuvien ja tutkinto-opiskelijoiden kohtaamismahdollisuudesta.