Aktivoivaa ja osallistavaa etäopetusta

Kohtaaminen etänä eroaa lähikohtaamisista monin tavoin. Lähikohtaamisessa opiskelijat tapaavat toisiaan, orientoituvat tilaan ja aiheeseen luokkahuoneeseen tullessaan ja jutustelevat toisten opiskelijoiden kanssa ennen opetuksen alkua. Tällainen vuorovaikutus jää etäopetuksessa helposti pois, mikäli etäopetustilaan tullaan juuri opetuksen alkaessa.

Kartoitukseen vastanneista opiskelijoista 37% nosti esiin aikataulujen kehittämisen etäopetuksessa. Opiskelijat kommentoivat aihetta paljon, ja etenkin riittävästä tauotuksesta huolehtiminen nousi esiin. Etänä opiskellessa taukoja tulisi olla useammin ja niiden tulisi olla riittävän pitkiä, jotta keskittyminen säilyy ja silmät saavat levätä. Myös taukojen ajoitusta kommentoitiin. Aikataulussa tulisi pysyä, sillä tunnin venyessä tauot jäävät lyhyeksi. Osa asioista vaatii etänä toteutettuna enemmän aikaa, ja tämä tulisi huomioida tuntisuunnittelussa.

Opetuksen yhteyteen järjestettävä aika keskustelulle ja kysymyksille olisi hyvä huomioida tuntien rakennetta suunniteltaessa. Opiskelijat kokivat, ettei etänä tule kysyttyä itselle vieraita viittomia tai tarkennettua epäselvää tehtävänantoa niin helposti kuin lähiopetuksessa. Oppimistehtäviin tulisi saada selkeät tehtävänannot.

Etänä tapahtuvaa opetusta suunniteltaessa tunnin kognitiivinen kuormitus ja etätunnin rytmitys vaativat erityistä huomiota. Etäopetuksen suunnittelun tueksi hanke on koonnut kysymyksiä, joiden avulla opetuksen suunnittelija voi arvioida, onko suunniteltu oppitunti opiskelijaa aktivoiva ja osallistava.

Sekä opiskelijat että lehtorit ovat nostaneet esiin yhteisten käytänteiden tärkeyden. Haasteeksi etäopetuksessa koettiin, ettei yhteistä käytäntöä ollut tai sitä ei noudatettu, esimerkiksi kameroita ei pidetty auki opetuksen aikana. Opiskelijat kommentoivat paljon ryhmätöitä ja kokivat, että etänä on vaikeampi saada sovittua ja järjestettyä yhteistä työskentelyaikaa. Myös yhteisistä työskentelytavoista sopiminen koettiin vaikeammaksi. Hankkeessa on laadittu pelisäännöt etäopetukseen liittyen. Myös opiskelijoiden vastauksista nousseet toiveet etäopetusta suunnittelevalle lehtorille on koottu yhteen.

Teknisistä haasteista kysyttäessä esiin nousi erityisesti tenttien tekeminen etänä. Eniten kommentoitiin viittomakielen tenttejä, joissa oli teknisiä haasteita vaihtelevien verkkoyhteyksien ja pätkivän videon vuoksi. Myös lehtoreiden vaihtelevat tekniset taidot nousivat vastauksissa esiin. Opiskelijat kokivat omat it-taitonsa melko hyviksi, mutta vastauksissa mainittiin myös opiskelijatovereiden toistuvat tekniset ongelmat.

Opiskelijat olisivat koronapandemian alkaessa kaivanneet eniten videoiden editointiin. Myös opiskelijoiden välineistö oli puutteellista, kun esimerkiksi kännykkätelinettä tai lisävaloa ei ollut saatavilla. Lehtorit nostivat esiin palautteen antamisen haasteet etäopetuksessa. Uusi videokielistudio-ohjelmisto GoReact mahdollistaa monipuolisen palautteenannon ja vähentää opiskelijan tarvetta editoida videoitaan, kun videon voi kuvata suoraan GoReactiin.

Laitteiden määrä ja hallittavuus nousi esiin sekä opiskelijoiden että lehtoreiden vastauksissa. Sekä osallistuminen opetukseen että opettaminen etänä voi vaatia usean teknisen laitteen samanaikaista käyttöä. Kun laitteiden määrä kasvaa, on opetustilanne alttiimpi teknisille ongelmille. Laadukkaan ja onnistuneen etäopetuksen kannalta on tärkeää, että käytössä on tarkoitukseen sopivat ja toimivat laitteet.

Erityisenä haasteena mainittiin esimerkiksi blisskielen, puheen rytmissä piirtämisen ja manuaalisten kommunikointimenetelmien opettaminen etänä. Kevyt ja lainattavissa oleva dokumenttikamera mahdollistaa manuaalisten kommunikointimenetelmien opetuksen aiempaa monipuolisemmin ja teknisesti toimivammalla tavalla. Hankkeen aikana testattiin piirtämisen erilaisia ratkaisuja, joista toimivimmaksi havaittiin iPadillä piirtäminen tabletille sopivalla kynällä. Tarve usealle laitteelle on edelleen olemassa, mutta käyttämällä soveltuvia laitteita laitteiden kokonaismäärää ja riskiä teknisille ongelmille on mahdollista pienentää. On etäopetuksen teknisen ja pedagogisen onnistumisen kannalta tärkeää, että soveltuvat laitteet ovat käytettävissä.

Lehtorit nostivat esiin ongelmat opetuksessa käytettävien tallenteiden jakamisessa ja tekstittämisessä. Hankkeen aikana on testattu Microsoft Streamin automaattista tekstitystyökalua sekä tekstitysohjelmaa, johon Diakonia-ammattikorkeakoululla on lisenssi. Saavutettavuuslainsäädännön mukaisesti yli 14 vuorokautta saatavilla olevat tallenteet tulee tekstittää. Puheentunnistusteknologia voi auttaa tekstittämisessä, mutta tekstittäminen vaatii silti runsaasti ihmisen tekemää tekstin tarkastamista, virheiden korjausta ja aikaa.

Ohjelmistojen ominaisuudet muuttuvat jatkuvasti ja hankkeen toiminta-aikana muun muassa videoiden jakaminen Microsoft Streamista organisaation ulkopuolelle on tullut mahdolliseksi. Videoiden jakamisesta ja tallentamisesta haastavaa tekee moninainen integraatioiden ja tunnusten verkko: Onko integraatio mahdollinen kaikista vai vain joistain videoalustoista, ovatko tallenteet käyttäjäkohtaisen vai organisaation tunnuksen takana ja kuinka tallenne voidaan jakaa kollegan käytettäväksi myöhemmin? Hankkeen päättyessä aukotonta teknistä ratkaisua ei ole, ja videotiedostoja on usealla alustalla.

Yhdeksi etäopetuksen pedagogisista haasteista nimettiin pienryhmätyöskentely ja oppimistehtävät. Etäopetusmateriaalin tulisi olla monipuolista ja motivaatiota herättävää. Etäopetusmateriaalin tuottaminen vaatii paljon suunnittelua ja työtä ennen materiaalin valmistusta.

Tulkkauksen lehtorit nostivat esiin tarpeen pedagogiselle sparraukselle ja konkreettisille malleille monimuotoisen opetuksen toteutuksesta. Monipuolinen oppimisympäristöjen käyttö ja teknisten sovellusten toimivien integraatioiden tärkeys korostuu etäopetusta ja lähityöskentelyä yhdistävässä monimuoto-opetuksessa. Tarve ajanmukaiselle materiaalille on olemassa ja esiin nousi kysymys siitä, millaista materiaalia ja millä keinoin on syytä tuottaa itse ja minkälaista materiaalia tulisi uudistaa niin, että sen tuottamisesta vastaa joku muu kuin yksittäinen lehtori. Esiin nousivat myös materiaalin tuottamisessa vaadittavat taidot, opiskelijoiden ohjeistus ja osallistaminen opiskeluun etänä, arviointien ja simulaatioiden suunnittelu ja toteuttaminen etänä, etäopetuksen rytmitys ja se, miten organisaatiossa olevaa digiosaamista voisi hyödyntää.

Kartoitukseen vastanneista opiskelijoista 58% koki etäopetuksen kuormittavammaksi kuin lähiopetuksen. 29% ei kokenut etäopetusta kuormittavammaksi ja 12% ei osannut sanoa vastausta.

Etäopetuksen kuormittavammaksi kokeneiden opiskelijoiden vastauksissa korostuivat opiskeluun liittyvät, opetuksen ulkopuoliset seikat: Istuminen kotona näytön takana on puuduttavaa ja raskasta, arjen rutiinit muuttuvat ja sosiaalinen elämä ja kontaktit opiskelutovereihin puuttuvat. Etäopiskelun vaatimukset myös ergonomian ja itseohjautuvuuden suhteen nostettiin esiin. Opiskelijat, jotka eivät kokeneet etäopetusta kuormittavammaksi, nostivat esiin erityisesti etäopiskelun vapauttaman ajan. Kun ei tarvitse siirtyä, vapautuu päivistä aikaa levolle ja muulle tekemiselle. Osa opiskelijoista koki etäopetuksen rennommaksi kuin lähiopetuksen.

Hanke on järjestänyt lehtoreille koulutusta opiskelijoilta ja lehtoreilta nousseiden teemojen mukaisesti. Koulutusten teemoja ovat olleet verkkopedagogiikka, Thinglink:n ja skenaarioiden käyttö, 360°-kuvat ja -videot, Moodlen h5p-työkalut, GoReact-videokielistudiosovelluksen ominaisuudet, monipuolinen käyttö ja palautteenanto sekä simulaatiopedagogiikka ja etäsimulaatiot.